Se oli aivan tavallinen tiistaiaamu 16.7.2002, kun Helsingin ydinkeskustaa vavisutti voimakas räjähdys. Räjähdys rikkoi viereisen hotellin ikkunoita aina kolmanteen kerrokseen saakka ja vaati yhden ihmisen hengen. Kuolleen lisäksi räjähdyksessä loukkaantui mies, joka kuljetettiin sairaalaan. Poliisitutkinnan edetessä syntyy epäilys, että silminnäkijä onkin tekijä. Miksi joku halusi räjäyttää pommin keskellä Helsinkiä?

Jakson alussa kuullaan ote Ylen uutislähetyksestä.

Taideväärennökset ovat miljardibisnes maailmalla, eivätkä suomalaistaiteilijatkaan ole välttyneet väärentäjiltä. Suomessa taideväärennösten rikoshyöty liikkuu kymmenissä miljoonissa euroissa, eikä kukaan tiedä, minkä verran väärennöksiä roikkuu suomalaisten seinillä. Toisin kuin väärennettyä rahaa, ei väärennettyä taulua oteta omistajaltaan pois edes väärennöksen paljastuttua. Entä jos suvussa pitkään kulkenut Helene Schjerfbeck onkin arvoton väärennös?

TV-sarjoissa ja elokuvissa poliisin profiloijat selvittävät uskomattoman tarkasti rikoksen tekijän vain katsomalla rikospaikkaa. Pienten vihjeiden avulla he voivat kertoa, minkälainen ihminen on rikoksen takana ja mistä syyllisen voi löytää. Oli kyseessä sitten Criminal Minds -tv-sarja tai Uhrilampaat-elokuva, ei tarina ole pelkkää hölynpölyä. Mistä profiloinnissa oikein on kyse, ja osataanko sitä Suomessa käyttää hyväksi?

Suomen Rahapaja painaa kolikoita Vantaalla paitsi Suomeen myös muualle Eurooppaan. Rahapajan maine saa kuitenkin kolauksen, kun suuria määriä vielä julkaisemattomia kolikoita alkaa löytyä rikollisten hallusta. Samaan aikaan Rahapajan tuotantopäällikkönä toimiva perheenisä viettää railakasta elämää: Työpäivän ja lapsen kanssa vietetyn ajan jälkeen alkavat yön huvit. Mies juhlii, käyttää päihteitä ja matkustelee spontaanisti bilekavereidensa kanssa. Lopulta poliisille alkaa selvitä, ettei elämäntapaa rahoiteta pankkiautomaatilla käyden.

Pirkanmaalaisnainen katoaa mystisesti jäljettömiin ja hänen aikuiset lapsensa huolestuvat, kun äitiin ei saa yhteyttä. Poliisi alkaa tutkia tapausta, mutta tutkinta ei edisty: Raija Juutila on kuin maan nielemä ja hänen kumppaninsa vakuuttaa syyttömyyttään. Kun poliisi toistakymmentä vuotta myöhemmin käynnistää aktiivisen tutkinnan uudelleen, alkavat palaset loksahdella paikoilleen.

Yksi suomalaisen oikeusjärjestelmän erikoisemmalta tuntuva piirre on tuomioiden kohtuullistaminen. Se tarkoittaa, että useammasta rikoksesta tuomittaessa, voi saada niin sanotusti paljousalennusta: Kaksi murhaa tehnyt ei istu kahta elinkautista, vaan vähemmän. Miksi ihmeessä rikoksia voi tehtailla "Tee kaksi, maksa yhdestä"-periaatteella? Kuka tämän voisi muuttaa ja olisiko se järkevää?

Poliisipartio oli rikollisjengin kerhotilojen ulkopuolella tutkimassa autoa, jossa epäiltiin olevan huumausainetta. Oli myöhäinen ilta ja kerhotilan etsintä suuremman huumelastin löytämiseksi päätettiin jättää aamuun riskien minimoimiseksi. Vasta aamulla poliisille selvisi, että sisällä kerhotiloissa mies oli samaan aikaan murhattu ja brutaalisti paloiteltu.

Kun kolmekymppinen nainen saapui Albertinkadun ampumaradalle Helsingissä, hänen nimensä kirjattiin vihkoon muiden kävijöiden tavoin: Sillanpää. Kun hieman myöhemmin samaiselle ampumaradalle lähetettiin poliisipartioita ja ambulansseja hälytyksen vuoksi, ei naisesta ollut enää jälkeäkään. Nyt poliisi etsi kuumeisesti henkilöä, joka oli surmannut kylmäverisesti kolme miestä.

Jakson alussa kuullaan ote hätäkeskuspuhelusta.