Tässä jaksossa jihadismin tutkija, kansanedustaja Atte Kaleva vastaa kysymyksiin muun muassa islamin ihmiskäsityksestä ja kulttuurista. Keskustelemme myös siitä, hyväksytäänkö islamissa ateisteja ja seksuaalivähemmistöjä. Kaleva vastaa myös kuulijan kysymykseen miksi radikaalisaarnaajat länsimaissa saavat niin helposti väkeä rekrytoitua? Lisäksi esillä ovat muun muassa tyttöjen ympärileikkaukset. Onko niissä kyse uskonnosta vai kulttuurista?

Islamissa uskonto periytyy isän kautta. Kun lapsen isä on muslimi, myös lapsi on muslimi. Tämän vuoksi on lähes mahdoton ajatus, että musliminainen menisi kristityn miehen kanssa naimisiin: heidän lapsensa olisivat näin ollen kristittyjä. Entä mikä on yleisesti ottaen naisen asema patriarkaalisessa islamissa? Onko naisen asema parantunut vuosisatojen kuluessa? Näihin kysymyksiin vastaa jihadismin tutkija, kansanedustaja Atte Kaleva. Hän avaa myös asioiden taustoja.

Sinivalkoinen islam -podcastissa vastataan nyt kuulijoiden lähettämiin islamaiheisiin kysymyksiin. Kysymyksiä on tullut runsaasti, yli 300. Ensimmäisessä jaksossa Suojelupoliisin terrorismin erikoistutkija Anna Santaholma vastaa kysymyksiin niin sanotuista al-Holin naisista. Hän puhuu muun muassa siitä, aiheuttavatko palaajat uhkia kansalliselle turvallisuudelle. Santaholma arvioi myös sitä, kuinka sitoutuneita al-Holin leirillä olleet ja sinne jääneet naiset ovat terroristijärjestö Isisin aatteisiin ja tavoitteisiin. Entä ovatko kaksoiskansalaiset uhka? Myös tätä jaksossa sivutaan. Santaholma vastaa myös kysymyksiin niin sanottujen Isis-naisten roolista terroristijärjestössä.

Husein Öner on asunut Suomessa yli 30 vuotta, ja monissa asioissa hän on enemmän suomalainen kuin turkkilainen. Önerin perhe asuu Turkissa, joten sielläkin hän viettää aikaansa. Miten kaksi kulttuuria pystyy yhdistämään, kun yhteiskunnat ovat erilaiset? Miten esimerkiksi rukoushetkiä on mahdollista noudattaa työpäivän aikana? Öner kertoo näistä ja monista muista islamiin liittyvistä käytännön asioista.

Tutkija Mariette Hägglund Ulkopoliittisesta instituutista on syvällä Lähi-idässä. Hän on työskennellyt ja opiskellut muun muassa Iranissa ja Irakissa. Islam ja jihadismi ovat osa Lähi-idän tutkijan työkenttää. Hägglund pohtii tässä jaksossa, tuleeko Talibanista yhteiskuntakelpoinen osapuoli vai vajoaako Afganistan terrorin tilaan. Taliban on vallassa, mutta miten käy esimerkiksi shiia-islamin suuntausta edustavalle hazara-vähemmistölle?

Integroituva maahanmuuttaja, opettaja Alan Salehzadeh on kotoisin Iranista, missä islamin tulkinta on perinteistä. Suomessa yli 20 vuotta asunut Salehzadeh kritisoi avoimesti islamia, ja vaatii muun muassa Koraanin päivittämistä nykyaikaan. Esimerkiksi Turkkiin Salehzadehilla ei ole ollut enää asiaa sen jälkeen, kun hän kritisoi Turkin presidentti Recept Tayyip Erdogania. Monille kuulijoille Salehzadeh on tuttu Twitteristä. Siellä #mamuneuvoo, ja antaa myös vinkkejä Lähi-idän herkkuihin.

Tutkija ja tietokirjailija Marko Juntusta voisi kutsua lähiödosentiksi, niin laaja tuntuma hänellä on tutkimuksen ja omien kokemustensa kautta lähiöistä, ja erityisesti maahanmuuttajavaltaisista lähiöistä. Juntunen on Lähi-Idän ja islamin tutkimuksen dosentti sekä tietokirjailija. Hän kertoo hyvin käytännönläheisesti, millaista on asua ja elää maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä, miten islam siellä näkyy ja miten alueet ovat kehittyneet. Juntunen on kirjoittanut kirjan Matkalla islamilaisessa Suomessa. Samoissa tunnelmissa ollaan myös tässä jaksossa.  

Virpi ja Sälmä ovat suomalaisia muslimeja. Virpi tuli muslimiksi yli 30 vuotta sitten. Sälmä on syntynyt muslimiksi Suomessa, ja on suomalaislibanonilainen. Sälmä kertoo, kuinka häntä on kiusattu sekä lapsena että aikuisena paitsi tumman ulkonäön mutta myös uskonnon vuoksi. Sälmän äiti Virpi puolestaan puhuu syistä, minkä vuoksi hän tuli muslimiksi, ja miten se vaikuttaa hänen arkeensa. Puhumme myös paljon mediassakin esillä olleista huiveista.